Kelloseppäkoulun penkillä

  Moi!   Kierretapit     olisi seuraavana listalla. Aihion materiaalina hopeaterästanko (K510), halkaisja 2,5mm. Valmistettavien tappien kierteet ovat M2 ja M1,4.   Homma alkaa viilalla, jolla aihioiden päihin tehdään neliöt väännintä varten. Sen jälkeen tapit ohennetaan annettuihin mittoihin pöytäsorvissa. Halkasijan toleranssi kierteen kohdalla yhteensä -0,01/+0,02mm, eli käsiterällä sorvatessa sai olla tarkkana. Sitten kierteytys, viilaukset (ohennus ja päästökulma), karkaisu ja päästö. Kuten kuvasta näkee, päästövärit jätetään valmiiseen kierretappiin.   Lopullinen testi tehdään kokeilemalla, eli kierretappi käyttöön ja valmistetaan kierre johonkin koekappaleeseen. Jos toimiva kierre on syntynyt ja kierretappi vielä yhtenä kappaleena voi sanoa onnistuneensa.   Työvaihekuvia ei valitettavasti löytynyt, tässä valmiit kierretapit   Takoporat   Pysytellään samassa kokoluokassa ja mennään takoporanteriin. Aihiot...

  Moi!   Seuraava työkalu on  haarukka-alasin ja valmistetaan suureksi osaksi jyrsimellä. Hyvä niin koska pelkästään sahalla ja viilalla tämän tekemisessä kestäisi ikuisuus! Toki reiät on tehty pylväsporakoneella. Koskaan ennen en ole jyrsintä käyttänyt.. siitä otsikko. Haarukka-alasin   Aihio on K460 terästä. Aihio katkaistaan lähelle mittaa rautasahalla, ja päädyt ristiviilataan käsissä tasaiseksi ja suoraan kulmaan. Reikien paikat lasketaan ja merkitään piirtopuikolla. Reiät on tarkoitus saada porattua suoraan linjaan molemmin puolin. Päädyissä olevat kolot tehtiin lehtisahalla ja viilalla, loput jyrsimällä. Viimeistely päälipinnoille hiomapaperilla pitkittäissuuntaan. Valmis kampe näyttää sitten tältä   Lopullinen koko on 6mm x 30mm x 160mm.   Tätä käytetään nimensä mukaisesti alasimena. Alasimen saa tukevasti kiinni ruuvipenkkiin toisella puolella olevasta kavennuksesta. Eri kokoisista rei´istä löytyy useimmiten helposti tilantees...

  Moi!   Pari viikkoa koulua takana ja kaikki on sujunut hyvin. On todella virkistävää vaihtelua pitkään työelämässä olleelle päästä tuulettumaan täysin eri ympyröihin. Vanhat rutiinit on saanut unohtaa kokonaan, ja nyt vasta tajuaa miten onkin ollut tavallaan jumissa aiemmin, vaikkei duunipaikasta mitään pahaa sanottavaa olekaan.   Seuraavaksi päästiin valmistamaan lisää tarpeellisia työkaluja. Välineitä kutsutaan nimillä kolmikulmasyventäjät ja keskirellinkohottajat . Näitä käytetään mm. seinäkellojen huollon yhteydessä.   Kolmikulmasyventäjät 6mm ja 3mm    Näitä hopeateräksestä valmistettuja työkaluja käytetään mm merkkaamiseen, ja esimerkiksi riisteiden poistamiseen porattujen reikien reunoilta. Seinäkellon huoltamisessa erittäin käypä esine. Homma mitä näillä tehdään ei ole suuren suuri, mutta oleellinen. Aihiot on 6mm ja 3mm hopeaterästankoa, joihin toiseen päähän viilataan kolme samankokoista viistettä/sivua siten että kärki on täsmälleen ke...

  Tästä se alkaa...    Ensimmäinen perusharjoitustyö on viilanpuhdistaja. Ei varmaankaan tarvitse erikseen sanoa mihin valmista työtä lopulta käytetään..   Materiaalina on 2mm paksu messinkilevy josta sahataan 20x115mm aihio. Toinen pää pyöristetään, ja toinen taivutetaan 45-asteen kulmaan ja pää viilataan teräväksi, pois lukien n. 0,2mm kokoinen suora osa, joka jätetään viilan kärkeen. Aihioon on kaiverrettu puumerkki, ja lopuksi lakattu. Tässä työssä on tarkoitus saada vähän tuntumaa työvälineisiin ja saada pehmeä aloitus ennen haastavampia töitä.   Messingistä teräkseen   Toisena perusharjoitustyönä on kiillotusviila. Kiillotusviilaa käytetään mm. seinäkellojen huollon yhteydessä.   Materiaalina on 6x6mm tarkkuushiottu K 460 teräs. Kappaleen sivut on ensin tasoitettu viilaamalla, sitten toiseen päähän on viilattu loiva kartio 30mm matkalle. Aihio on suolakylpykarkaistu jonka jälkeen sivut viimeistelty eri karkeutta olevilla hiomaki...

  Moi ja tervetuloa!    Tämän blogin tarkoituksena on käydä läpi mitä Kelloseppäkoulussa on tullut tehtyä. Kirjoittaja on 40-vuotias kahden lapsen isä, joka kyllästyttyään silloiseen työhönsä päätti lähteä uusiin haasteisiin ja hakemaan uutta sisältöä ja mielekkyyttä päivittäiseen tekemiseen.    Ensimmäinen päivä (10.8.2017). Koulu tuli jo nähtyä pääsykokeiden ja avoimien ovien aikana alkuvuodesta. Nyt kuitenkin alkaa koulunkäynti oikeasti, mukavasti samana päivänä kuin omalla jälkikasvulla... Edellisestä kerrasta koulun penkillä onkin jo parisen kymmentä vuotta aikaa (jos ei lasketa vanhempainiltoja).    Töihin päästiin heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Syyslukukaudella on tarkoitus valmistaa itse työkaluja joita käytetään mm. kellojen korjauksissa. Näitä on noin 15 erilaista, ja tavoite olisi saada ne valmiiksi ennen joulua. Näistä käytetään nimeä perusharjoitustyö, ja sen lisäksi että saadaan tehtyä tarvittavia työvälineitä ...